Lappi-kirjallisuuspalkinto

Kuvanveistäjä Kirsi Kaulanen valitsee Lappi-kirjallisuuspalkinnon saajan kuudesta finalistista:

 

Yleisöäänestys
Voit äänestää omaa suosikkiasi 1.-23.2. Tästä pääset äänestämään. Äänestää voi myös Lapin kirjastoissa paikan päällä paperilomakkeella. Äänestäneiden kesken arvotaan kolme lahjakorttia verkkokirjakauppaan. Kiitos, että äänestät!

Kirjojen Lappi  7.2.
Tervetuloa Kirjojen Lappi -tilaisuuteen, jossa esitellään kirjauutuuksia pohjoisesta. Tapahtuma järjestetään perjantaina 7. helmikuuta klo 13.30–15.00 Saarenkylän kirjastossa. Tilaisuus on myös seurattavissa Rovaniemen kaupunginkirjaston Youtube-kanavalla Rovaniemen kaupunginkirjasto – YouTube.
Ohjelma:
·                 Klo 13.30–14.00: Tarinasaalis 2024. Tiina Mäntylä ja Karoliina Harvala Suomen saamelaisesta erikoiskirjastosta esittelevät uusimmat saamenkieliset lastenkirjat.
·                 Klo 14.00–15.00: Lappi-kirjallisuuspalkinnon ehdokaskirjojen esittely. Palkintoraatilaiset Sari Hakko (Kittilä), Tiina Heinänen (Sodankylä), Virva Jakkula (Posio) ja Sirpa Tolonen (Kolari) esittelevät vuosina 2023–2024 ilmestyneitä ehdokaskirjoja sekä palkinnon kuusi finalistia.
Palkintojuhla 19.3.
Kaikille avoin palkintojuhla järjestetään Kirjastojen päivänä 19.3. klo 13 Kolarin kirjastossa. Linkki tilaisuuden striimiin tulee tälle sivulle lähempänä ajankohtaa.

 

Finalistit lyhyesti

Anu Kolmonen: Taapelitaivas, Aviador
Taapelitaivas kuljettaa lukijan itsellisten naisten kohtaloiden kautta 1930-luvulta tähän päivään. Kemin sahatyöläisten elämä on kovaa, niukkaa ja kurjaakin. Pärjäämisen kulttuuri tukahduttaa valitukset ja avunpyynnöt. Luokkaerot ja poliittiset kahnaukset repivät ihmisiä erilleen, mutta Leivän Isä tupruttaa vakaasti taustalla, luoden tulevaisuudenuskoa. Kirja kertoo kauniisti arjen rumuudesta, sen pienistä valonpilkahduksista – ja rakkaudesta, josta ei puhuta.

Inga Magga: Puolikas, Like
Inga Magga kuvaa koskettavasti tarvetta ja pyrkimystä tutustua omaan sukuun ja sen historiaan, jotta löytäisi itsensä ja saisi koottua itsensä yhdeksi, kokonaiseksi. Päähenkilö Ibbán juuret ovat Saamenmaalla Kutturassa, nykyelämä Tampereella. Saamenkieli on ”villi joki”, joka kutsuu mutta on vieras. Opettelu, tutustuminen vaatii rohkeutta ja uskallusta, sisäisten muurien murtamista. Kirjassa avautuu perinteinen saamelainen elämänmuoto ja ajatusmaailma ja sen törmäys suomalaisen yhteiskunnan vaatimuksiin.

Katja Kettu: Erään kissan tutkimuksia, Otava
Romaanin pääkertojana toimii Kissa, joka tarkkailee ihmisiä. Kissalla on kyky matkustaa ajassa ja paikassa.  Niinpä Kissa on milloin helsinkiläisessä talossa Kirjailijan luona, milloin kaukana Saaren mökissä Lapissa. Kirjan läpi mukana kulkee Kirjailijan isoisovanhempien Eevan ja Mahten hieno rakkaustarina. Teoksessa ajat, paikat ja tarinat sulautuvat upeasti yhteen.

Maria Peura: Esikoinen, Otava
Romaani on tositarinaan, omakohtaiseen kokemukseen perustuva kertomus siitä, miltä tuntuu, kun oma lapsi sijoitetaan muualle. Romaani on myös katsaus traumojen kehästä, väkivallan vaikutuksista, siitä kun lapsi menee sijoiltaan eikä äidillä ole keinoja selviytyä. Romaani tarjoaa myös mahdollisuuden valoon, kasvamiseen sekä selviytymiseen.

Tommi Kinnunen: Kaarna, WSOY
Sodassa koetut kauhut ovat kätkeytyneet Lainan kovan kuoren alle. Lapset Martti, Marja ja Eeva ovat saaneet osansa vanhemman sukupolven kantamista taakoista. Muistisairaan Laina-äidin kuoleman lähestyessä Martti yrittää selvittää, miksi elämä on mennyt niin kuin on mennyt. Mistä ulkopuolisuuden tunne johtuu? Salaisuudet punoutuvat auki, kun Lainan muistot etenevät ajassa taaksepäin kohti kipupistettä.

Uni Ojuva: Onhan sentään linnut, Aviador
Uni Ojuvan runot maalaavat vahvoilla kuvilla Lapin historiaa. Teos lähtee liikkeelle jääkaudesta ja vyöryy kohti nykypäivää. Historian ja yhteiskunnan muutokset paalutetaan viiteen paikkaan: tulivuori, raippamänty, joki, työväentalo ja asutustila. Valtakoneisto kurottaa kuninkaan pitkillä käsillä pohjoiseen ja uusi uskonto tuomitsee vanhat perinteet. Kenen ovat maat ja mannut? Kulttuurien törmäys ja ihmisten liikehdintä muuttaa maata ja elämää.

 

*****

 

Lappi-kirjallisuuspalkinto on Lapin kirjastojen yhdessä jakama palkinto ansioituneelle Lappi-aiheiselle tai lappilaisen tai Lapista kotoisin olevan tekijän kotimaiselle, suomenkieliselle teokselle.

Kuka on lappilainen tai Lapista kotoisin oleva? Lappi-kirjallisuuspalkinto käyttää tässä  Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osaston määritelmää lappilaisesta kirjailijasta: kirjailija asuu  tai on asunut merkittävän osan elämästään Lapissa.

Palkinto jaetaan joka toinen vuosi Kirjastojen päivänä 19.3., joka on myös Minna Canthin ja tasa-arvon päivä. Palkinnolla kirjastot haluavat nostaa esille laadukasta Lapin kirjallisuutta.

Lappi-kirjallisuuspalkinnolla palkitaan aikuisten kaunokirjallinen (proosa, lyriikka, sarjakuva) teos. Teoksen on oltava suomenkielinen, käännökset Suomen saamenkieliltä ovat kilpailussa mukana.

Teokset, jotka ilmestyvät pelkästään e-kirjoina tai e-äänikirjoina, eivät ole mukana ehdokkaina, koska niiden saatavuus kirjaston kautta on epävarmaa.

Kilpailuun ei tarvitse ilmoittautua, vaan Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osasto seuraa ilmestyvää kirjallisuutta ja tekee listaa kirjoista, jotka täyttävät kilpailukriteerit.

Lappi-kirjallisuuspalkinto on 3000 €. Yleisön suosikin palkinto on 500 €. Palkinnonsaajille luovutetaan lisäksi kunniakirjat. Palkintokirjan valitsija saa kirjallisuus- ja kirjastoaiheisen muiston työstään.

Seuraavan kerran Lappi-kirjallisuuspalkinto jaetaan 19.3.2025 Kolarin kirjastossa.

******************************************************************

ENSIMMÄINEN PALKINTO
Kirjallisuuspalkinto jaettiin ensimmäisen kerran Rovaniemen kaupunginkirjastossa Lainan päivänä 8.2.2017. Palkinnon saajan valitsi dokumenttiohjaaja Katja Gauriloff ja sen sai Kerttu Vuolabin teos Valon airut. Teoksen on pohjoissaamenkielestä kääntänyt Riitta Taipale. Lukijaäänestyksessä eniten ääniä sai Minna Rytisalon esikoisteos Lempi.

TOINEN PALKINTO
Jaettiin Tornion kaupunginkirjastossa Lainan päivänä 8.2.2019. Palkinnon saajan valitsi taiteilijapariskunta Pekka ja Teija Isorättyä ja sen sai Rosa Liksomin teos Everstinna. Lukijaäänestyksessä eniten ääniä sai Ritva-Elina Pylväs kirjallaan Alisa, Väylän tytär.
KOLMAS PALKINTO
Koronan vuoksi palkintojuhlaa ei järjestetty vaan julkaistiin palkintovideo, joka löytyy arkistosivulta. Palkinnon saajaksi dokumenttiohjaaja Virpi Suutari valitsi Juhani Karilan teoksen Pienen hauen pyydystys. Lukijaäänestyksessä eniten ääniä sai Tommi Kinnusen Ei kertonut katuvansa.
NELJÄS PALKINTO
Jaettiin Sodankylän kirjaston juhlatilaisuudessa 19.3.2023, jossa juhlittiin samalla Sodankylän kirjaston 150 vuotista taivalta. Olympiavoittaja Pertti Ukkola valitsi palkinnon saajaksi Pekka Juntin teoksen Villikoira. Lukijaäänestyksessä eniten ääniä sai Niillas Holmbergin Halla Helle.