Lappi-kirjallisuuspalkinto 2019
Rosa Liksomin teokselle Everstinna (Like, 2017).
Yleisön suosikki
Ritva-Elina Pylvään teos Alisa – Väylän tytär (Väyläkirjat, 2016).
*********
Valitsijat 2019
Taiteilijapariskunta Pekka ja Teija Isorättyä valitsivat palkinnon saajan, he kertovat valintaprosessista näin:
”Esivalintaraati oli nimennyt luettavaksemme kuusi ajankohtaista, hienoa lappilaista kirjaa, joiden joukosta saimme valita voittajan.
Teosten arviointikriteereistä ensimmäinen oli lukukokemus. Hyvä kirja pitää lukijan otteessaan alusta loppuun asti. Kokemuksesta ei erotu hyviä ja puuduttavia kohtia, vaan mieluummin kirjan tulee olla hallittu kokonaisuus, jonka jokainen luku on ollut kirjailijalle yhtä arvokas.
On hyvin miellyttävää, kun romaanista aukeaa laaja maailmankatsomus, jonka lävitse nostetaan lukijalle uusia näkökulmia.
Tärkeänä arviointikriteerinä olivat myös kielelliset ansiot. Näissä kirjoissa esille nousi murteiden käyttö, joka oli paitsi antoisaa, se osaltaan vahvistaa paikallisten identiteettiä. Kieli on myös sosiaalisen vallankäytön väline. Esimerkiksi seksin ja väkivallan aihepiirit käsittävät perinteisesti miesten luomaa ja käyttämää kieltä. Tällaisia piileviä valtarakenteita naiset voivat purkaa vain niistä kirjoittamalla.
Pari viime talvea olemme työskennelleet New Yorkissa, missä taidekeskustelu on hyvin elävää ja vilkasta. Postmasters gallerian johtaja Paulina Bebecka teroitti, että tärkein kysymys nykytaiteen äärellä on Why Now? Miksi nyt? Jokaisen kirjan kohdalla mekin esitimme tuon tärkeän kysymyksen: Olisiko tämä teos sittenkin voitu kirjoittaa jo kuusikymmenluvulla; mikä tämän teoksen sitoo nykyaikaan.
Tämä oli lopulta meille kaikkein tärkein arviointiperuste. Mikä kirjan sitoo nykyaikaan. Pyöreät vuodet nosti tässä kilpailussa ajankohtaiseksi monia historiallisia ilmiöitä: 2018 tuli 100 vuotta täyteen Suomea repineestä sisällissodasta ja 190 -vuotta suomalaisen suurnaisen Minna Canthin syntymästä.
Rosa Liksomin kirjasta ajankohtaisen teki fasismi. Everstinna herää jo nuorena poliittiseen aktivismiin. Hän ihailee suomalaisuutta. Hän haluaa selkeän ja yksinkertaisen toimivan yhteiskuntajäjestyksen. Hän kokee vahvaa tarvetta kehittää aitoa suomalaista kulttuuria ja suojella sitä rappiolliselta ainekselta. Ensin hän samaistuu Vihtori Kosolaan ja Lapuanliikkeeseen, italialaiseen fasismiin ja Mussoliniin, lopulta uskoo Hitleriin ja Natsisaksaan.
Kun vaaralliset ideologiat nostavat päätään, on hyvä kirjoittaa auki niitä vanhoja haavoja ja näyttää jalojen tarkoitusperien takaa nouseva tunnekylmyys sekä väkivallan ja pahuuden kierre.
Toinen ajankohtainen asia romaanissa oli Everstinnan esimerkillinen vahvuus naisena. Lappilainen nainen ei näe syrjäistä sijaintiaan tai sukupuoltaan minkäänlaisena esteenä. Kun Lapuan liikkeen miehet hakkasivat nuoren päähenkilön vasemmalle taipuvan toimittajaystävän, Everstinna hyppäsi junaan, matkusti Lapualle ja marssi suoraan Kosolaan kysymään Vihtorilta, että mitä tämä turha väkivalta oikein tarkoittaa. Eipä silti että häntä olisi siinä kauheasti kuunneltu, mutta olennaista on että naiseutta ja lappilaisuutta ei nähdä esteenä. Vaikka Everstinna joutuu monen hyväksikäytön uhriksi, hän ei silti lähtökohtaisesti tunne itseään sellaiseksi, eikä uhrin asemaan lopulta asetu.
Erinomainen kirjallinen ansio on päähenkilön ilmeisen sivistyksen kuvaaminen hänen tekojensa ja ajatustensa kautta. Yksinkertaisemmin olisi voitu tyytyä kertomaan, että Everstinnalla oli laaja yleissivistys ja että hän oli hyvin perillä maailmanpolitiikasta. Sen sijaan Rosa Liksom kirjoittaa rehevällä Torniojokilaakson murteella auki päähenkilön koko maailmankuvan, sekä mielipiteet historiallisista tapahtumista sekä tärkeimmät toimet, joilla hän maailmanhistorian kulkuun osallistui. Toki päähenkilön poliittinen ja henkinen työ katkesi pitkäksi aikaa avioliittoon, jossa joutui sadistisen everstin vangiksi.
Jos Everstinnaa suhteuttaa maailmankirjallisuuden tapahtumiin, vuosi 2018 tullaan muistamaan siitä, että Nobelin kirjallisuuspalkinto jäi jakamatta palkintolautakunnnan jäsenen naisiin kohdistetun väkivallan paljastuttua. Vuoden 2017 Nobelin kirjallisuuspalkinto myönnettiin englantilaiselle Kazuo Ishigurolle.
Palkintoteos Haudattu Jättiläinen on paitsi hieno fantasiaromaani, myös allegoria toisen maailmansodan jälkeisestä Euroopasta. Haudattu jättiläinen on Maailman sota ja haudalla nukkuva lohikäärme edustaa sodan kauheaa muistoa, tai kylmää sotaa. Lohikäärmeen hengitys aiheuttaa ihmisissä unohdusta, he eivät muista miksi kansat ovat joskus vihanneet toisiaan ja sotineet keskenään. Romaanin päähenkilöt haaveilevat lohikäärmeen tappamisesta, mutta hyvän Kuningas Arthurin viimeisellä ritarilla on salainen tehtävä varjella tuota jo vanhaa haurasta lohikäärmettä, sillä kun Lohikäärme lakkaa hengittämästä ihmisten muisti palaa, muistin myötä kansallinen itsetunto, kateus ja viha.
Rosa Liksom kirjoitti Everstinnan aikana, jolloin Ishiguron kuvaama Lohikäärme on kuollut. Nationalismi nostaa nyt päätään kaikkialla maailmassa. Siinä missä 1930 -luvun maailmankuvaa hallitsi modernistinen kehitysusko, meidän sukupolvemme maailmankuvasta tekee haastavan arvorelativismi. Moniarvoisessa yhteiskunnassa yksilöiden toimia on arvioitava suhteessa heidän omiin kulttuurinormeihinsa, jotka elävät ehkä kivuliasta sulautumisprosessia valtakulttuurin muutospaineen alla. Tällainen suhteellinen arviointi on työlästä ja vaikeaa. Helppona vaihtoehtona sille tarjotaan taas monenlaista idealismia. Rosa Liksomin hytti nro 6 käsitteli kommunismia, Everstinna Fasismia ja Hesarin Lappi-liitteestä luimme että kyseessä onkin trilogia, jonka kolmas osa on työn alla – sitä jäämme mielenkiinnolla odottamaan.
Paljon Onnea Lappi Kirjallisuuspalkinnosta, Rosa Liksom!”
* * *
Pekka ja Teija Isorättyän omat sivut.
Isorättyöiden taide tarkastelee teknologian sulautumista osaksi luonnollista ympäristöä. He ovat työskennelleet eri puolilla maailmaa mm. Meksikossa, Japanissa, Berliinissä, New Yorkissa ja Suomen Helsingissä. He olivat vuonna 2017 ehdolla Ars Fennica-palkinnon saajiksi.
*********
Palkintoraati 2019
Palkintoraatiin kuuluu kaksi kirjastojen edustajaa sekä kaksi kirjastojen asiakkaiden edustajaa.
Hanna Laitinen, kirjastotoimenjohtaja,Tornion kirjasto, pj.
Tiina Heinänen, kirjastonjohtaja, Sompion kirjasto
Anna Alatalo
Satu Ihanamäki
*******************
Palkintofinalistit 2019
Anna-Liisa Ahokumpu: Viktor Stanislauksen kolmetoista sinfoniaa. Gummerus 2018. 175 s. Lapin sodan aikaiset tapahtumat alkavat keriytyä auki, kun perhostutkija Max Halma lähtee selvittämään oman elämänsä mysteeriä: kuka oli hänen isänsä. Mikään ei olekaan sitä miltä se on näyttänyt Maxin eläessä. Salaisuudet alkavat paljastua, eri kertomukset ja totuuden johtolangat kietoutuvat kiinnostavasti toisiinsa.
Teos on jännityskertomus, joka pitää lukijan otteessaan ja jonka käänteet yllättävät aivan kirjan loppuun saakka.
Anna-Liisa Ahokumpu (s. 1984) on Taivalkoskelta lähtöisin oleva esikoiskirjailija.
Lauri Akola: Vienan kuohut. Nordbooks 2017, 325 s.
Vienassa kuohuu vuosina 1915-1922, kun nuori kuolajärveläinen Vikke joutuu historian tapahtumien pyöritykseen. Kotoa on lähdettävä leipää tienaamaan ja taitaa seikkailumielikin hiukan nuoren miehen päätä sekoittaa. Vikke joutuu tahtomattaan osaksi maailmansodan myllerrystä, Muurmannin legioonaa ja läskikapinaa.
Vienan kuohut on taidokas romaani, jossa historia herää eloon. Henkilöt ovat kokonaisia, omia persooniaan ja tapahtumat noudattavat historiankulkua. Teksti on selkeää ja sujuvaa ja murre on hallussa.
Lauri Akola (s. 1941) on eläkkeellä oleva opettaja. Hän asuu Kemijärvellä ja on julkaissut aiemmin kaksi historiateosta.
Rosa Liksom: Everstinna. Like 2017, 190 s.
Kaksi tarinaa: yksityinen ja yleinen peilaavat toisiaan. Maailmalla jyrää fasismi, joka on houkutellut ihmiset vaaralliseen hulluuteen ja hurmokseen. Yksityisesti se näkyy erään pariskunnan suhteessa, jossa samat voimat riepottavat osapuolia.
Tarina on osa Lapin historiaa. Teos koskettaa. Ilmaisu on vahvaa ja murre elävää.
Rosa Liksom (s. 1958) on lähtöisin Ylitorniolta. Hän on tehnyt mittavan uran kirjailijana ja taiteilijana.
Ritva-Elina Pylväs: Alisa, Väylän tytär. Väylä-kirjat 2016.
-Nyt polvillesi ja konttaa kirkon peräle!
Alisa jäi kauhistuneena seisomaan.
-Eikös sana kuulu? Polvillesi ja konttaa! Soon papin käsky, suntio kauhtui.
Teos kuvaa Väylänvarren elämää 1800-luvulla. Naisen elämä on keskiössä. Alisa on vahva nainen, joka selviää vaikeuksista ja rankasta elämästä. Historiallisena kuvauksena hieno ja kaunis ”sinfonia” Torniolle, Kolarille ja Tornionlaakson elämäntavalle.
Ritva-Elina Pylväs (s.1952) on syntynyt Kolarissa. Hän on pappi ja kirjoittanut proosaa ja runoja.
Juha Ruusuvuori ja Ulla Ylisirniö-Ruusuvuori: Yksi näistä pienimmistä. WSOY 2017, 428 s. Laila Pikkupeura asuu Susikartanon tilaa Posion kunnan perillä Sirniön kylässä. Aikuisessa yli viisikymmenvuotiaassa Lailassa asuu edelleen loukattu ja hyväksikäytetty pieni tyttö, joka ei saa apua. Laila on altis joutumaan uudelleen samaan salaisuuksien verkkoon kuin lapsena.
Ruusuvuorten teos kuvaa suljetun uskonnollisen yhteisön sisällä tapahtuvaa kaltoinkohtelua. Teos aloittaa Lapponia-sarjan, jossa pureudutaan ihmisten kaltoin kohteluun, rikoksiin ja uhriutumiseen.
Juha Ruusuvuori (s. 1957) on oululaislähtöinen monipuolinen kirjailija.
Ulla Ylisirniö-Ruusuvuori on lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja kirjailija.
Minna Rytisalo: Rouva C. Gummerus 2018.
”Arvoisat nuoret, tulevat opettajat, te olette nyt tässä huoneessa, koska teidät on valittu kunniakkaaseen, tärkeään tehtävään, jonka Luoja on asettanut ja jonka te olette vastaanottaneet.”
Teos käsittelee merkittävän suomalaisen naiskirjailijan elämästä vähemmälle huomiolle jääneitä elämänvaiheita fiktion keinoin. Kieli soljuu todella taitavasti: kirjailija saa paljon sanottua selkeillä ja tiiviillä lauseilla. Henkilöt tulevat läpivalaisuun sisältä päin, lukija pääsee lukemaan ajatukset ja tuntemaan tunteet.
Minna Rytisalo (s. 1974) on kotoisin Sodankylästä ja toimii nykyään Kuusamossa äidinkielenopettajana. Rouva C on hänen toinen romaaninsa.
****************************
Ehdokkaat 2019
Lappi-kirjallisuuspalkintoa tavoittelevat vuosina 2017-2018 (31.10.2018 mennessä) ilmestyneet aikuisten kaunokirjalliset suomenkieliset teokset, jotka käsittelevät Lappia tai joiden kirjoittaja on lappilainen tai Lapista lähtöisin. Lisäksi mukana ovat vuoden 2016 marras-joulukuussa ilmestyneet kirjat.
Saamenkieliset kirjat, joiden suomenkielinen käännös on ilmestynyt kyseisinä vuosina, ovat myös mukana kilpailussa.
Runot
Aho, Valde: Lahorastas: runoja ja tarinoita luonnosta. Mediapinta, 2016.
Aho, Valde: Runoja Lapin retkiltä. Mediapinta, 2017.
Autio, Hannamaija: Taivaankannella tanssivat revontulet. Mediapinta, 2017. (Suomi 100)
Eskola, Tuula: Keskellä. Kesuura, 2017.
Gromov, Mikko: Enkeli pyyhki runojen päältä pölyt. Mediapinta, 2017. (Suomi 100)
Gromov, Mikko: Dantten aasit. Mediapinta, 2018.
Grönqvist, Jenni: Terminen talvi: nurinperinsuruja, hanaelämänvettä. Books on Demand, 2017.
Guynoel, Päivi: Surunsiivet. Omakustanne, 2016.
Haapala, Niina: Rakkaus voi satuttaa. Mediapinta, 2017.
Haapala, Niina: Minun kyyneliäni. Mediapinta, 2018.
Haavikko, Kristiina: Itse olen kuin susi: 10 vuotta pöytälaatikon uumenissa. Books on Demand, 2017.
Halttunen, Hanna & Ratala Pentti: Taiteilijoiden tyrskyt. Mediapinta, 2017. (Suomi 100)
Harjumaa, Pentti: Kuplasta kuplaan harharetkiä: ristiriitaisia mieterunoelmia. Revontulet, 2017.
Huovinen, Maija-Liisa: Ilo nousee syvistä vesistä. Mediapinta, 2017. (Suomi 100)
Hurtig, Eeva-Maija: Kuinka olisi muuten kevyt. Mediapinta, 2017. (Suomi 100)
Ilola, Raili; Liiti, Sanni; Myllykoski, Anita & Pylväs, Ritva-Elina: Väylän vaahtopäillä. Mediapinta, 2017. (Suomi 100)
Isometsä, Juhani: Ystävyyttä. Omakustanne, 2016.
Jaatinen, Pekka: Raahen koordinaatit. Mediapinta, 2017.
Kangas, Kirsi-Klaudia: Punainen myssy. Väyläkirjat, 2017.
Kanto, Kati: Ginestrellehillamekko = The skirt is made of ginestrelle and goldberrys = Vestito di ginestrelle e more. Omakustanne, 2016.
Kanto, Kati: Maitotonkkapäinen mummo. Mediapinta, 2017. (Suomi 100)
Kanto, Kati: Laske viiteen: antologia. Mediapinta, 2017. (Suomi 100)
Karhia, Maikki: Asevelilapsen suonissa järveä. Mediapinta, 2017. (Suomi 100)
Kokkola, Markku: Sinimarja, noidannuoli. Mediapinta, 2017. (Suomi 100)
Korte, Anna: Valon maitoa. Mediapinta, 2017. (Suomi 100)
Kortelainen, Teija: Syntymätön poika. Mediapinta, 2017.
Kraatari, Anita: Keväästä syksyyn laulavat linnut. Omakustanne, 2018.
Kukko, Johan-Eerik: Varjoista paratiisiin. Omakustanne, 2018.
Kyllönen, Olli: Kevään etsijä: kesäisellä ilmalla uneksin hohtavista hangista. Talven tultua haaveilen kesästä ja runokirjani yllä leijuu ikuinen syksy. BoD, 2016.
Laitinen, Jorma: Matkoilla kaiken aikaa. Väyläkirjat, 2017.
Laukkanen, Anne: Ainokaiselle armaalleni: kirjoittamatta jäänyt vauvakirja. AK kustannus, 2017.
Lautiainen, Mikko: Vammaisuus tahmauttaa. Mediapinta, 2017. (Suomi 100)
Liiti, Sanni & Heikkinen-Pitkänen, Siiri: Pallohatut: runoja ja tarinoita. Nordbooks, 2017.
Luiro, Heino: Runopäiviä osa 2. Omakustanne 2018.
Lukkarila, Anne: Kaamoksen herättämä. AK Kustannus, 2017.
Lukkarila, Anne: Kaikki ihosi kyyneleet. AK Kustannus, 2018.
Luokkala-Nevalainen, Heli: Painava nainen. Mediapinta, 2017.
Lyseonpuiston lukio: Metsän jälki. Metsäkustannus, 2016.
Maijala, Pirjo: Tuo mulle haitari, että voin soittaa kitaraa. Mediapinta, 2017. (Suomi 100)
Maijala, Pirjo: Terveyskeskusosasto. Mediapinta, 2018.
Marjamaa, Toini & Marjamaa, Pentti: Viivalluksia. Mediapinta, 2018.
Markoff, Harri: Voittamattoman auringon päivä. Mediapinta, 2017. (Suomi 100)
Mattila, Maaret: Ristitön sydämellä. Mediapinta, 2017. (Suomi 100)
Myllyneva, Anna-Liisa: Aurinko kultaa pilven reunan. Kustannus Ves-Line, 2017.
Mönkkönen, Mer: Katkeruuden maku. Mediapinta, 2017. (Suomi 100)
Nampajärvi, Marko: Sydänkolkkaa. RuggedCo, 2016.
Niehoff, Kaija: Utupilviä unennäkijän päiväkirjoista. 2016.
Niemi-Ronkainen, Ritva: Kivilintu. Mediapinta, 2017. (Suomi 100)
Nikkinen, Antti: Yö rakovalkealla: riimejä polun varrelta. Mediapinta, 2017.
Oja-Kotavuopio, Anja-Riitta: Polun varrelta. Mediapinta, 2017. (Suomi 100)
Ojuva, Uni: Asentopuu. Kulttuurivihkot, 2018.
Partala, Elsa & Toppila Piia: Sisäänkirjoitettua. Mediapinta, 2017. (Suomi 100)
Perttula, Päivi: Elämän makua silkkilakanoilla. Mediapinta, 2017. (Suomi 100)
Poikela, Lea: Sinikukkaiset. Mediapinta, 2017. (Suomi 100)
Rantakokko, Piia: Runoilijan unessa vierailin. Kustannus HD, 2016.
Rantala, Pirjo: Tilkkuja tien varrelta. Mediapinta, 2017. (Suomi 100)
Rantala, Pirjo: Raitoja räsymatossa. Mediapinta, 2018.
Salminen, Tapani: Lapin kairoilta ja kalavesiltä. Mediapinta, 2017. (Suomi 100)
Seppänen, Tanja: Kiinnijääneet. Nordbooks, 2017.
Slunga, Heli: Kehtolauluja kuoleville. WSOY, 2018.
Tavi, Tapani: Keskiyön auringon ja kaamoksen työviikko. Omakustanne, 2018.
Tolppanen, Elisa: Tämä tuulinen matka. Mediapinta, 2017.
Tolppanen, Elisa: Itkevien miesten valtakunta. Mediapinta, 2018.
Tuomilaakso, Marita: Surusta sanoiksi. Warelia, 2017.
Tuomilaakso, Marita: Murheesta mietteiksi. Warelia, 2018.
Törmänen, Eriika: Kesämaata koskettaa saa. Mediapinta, 2017. (Suomi 100)
Ulanto, Riikka: Vedelmiä. Kaarinan kaupunki, 2016.
Ulanto, Riikka: Tehen. Kulttuurivihkot, 2018.
Vierelä, Marja-Leena: Lähtevien junien laiturilla. Mediapinta, 2017.
Virta, Kalervo: Lapin lumo: runoja Lapista ja elämästä. Omakustanne, 2017.
Virta, Kalervo: Viimeinen jänkä: runoja Lapista ja ihmisistä. Omakustanne, 2018.
Wesenius, Hilla: Tänä talvena lennänkin pohjoiseen. Mediapinta, 2017. (Suomi 100)
Väylän vaahtopäillä. Mediapinta, 2017.
Ylifrantti, Aino: Sydänpilvi. Mediapinta, 2017.
Ylinampa, Kari: Kahdeksan vuodenaikaa. Mediapinta, 2017. (Suomi 100)
Romaanit
Aalto, Jaana: Operaatio joulupukki. BoD, 2018.
Aho, Valde: Tarinoita keväisiltä soitimilta. Omakustanne, 2017. (cd-äänilevy)
Ahokumpu, Anna-Liisa: Viktor Stanislauksen kolmetoista sinfoniaa. Gummerus, 2018.
Aikio, Ante: Stallun pata. Goranus, 2018.
Akola, Lauri: Vienan kuohut. Nordbooks, 2017.
Alasalmi, Päivi: Siipirikon kuiskaus. Gummerus, 2017.
Anneberg, Martti: Kuin yöllä ulvova susi. Nordbooks, 2016.
Ervasti, Pekka: Paska reissu: mutta tulipahan herkuteltua. Otava, 2017.
Franzèn, Peter: Särkyneen pyörän karjatila. Tammi, 2017.
Hauru, Hanna: Jääkansi. Like, 2017.
Havaste, Paula: Lumen armo. Gummerus, 2017.
Havaste, Paula: Pronssitähti. Gummerus, 2018.
Hietajärvi, Teuvo: Erämaa elää. Metson matkassa Itä-Lapin kairoissa. Väyläkirjat, 2017.
Hiltunen, Marja: Vainio-Tanin Agatha: romaani. Nordbooks, 2016.
Hirttiö, Kalevi: Yöreissu: eränovelleja. Myllylahti, 2017.
Huhta, Joonas: Antler plan. Random Revolver, 2017.
Huilaja, Janne: Metsän hyvät. Nordbooks, 2017.
Huilaja, Janne: Kanootti. Atrain & Nord, 2018.
Hyttinen, Veli-Matti: Nussimajänkän jääkärit, osa 3. Omakustanne, 2017.
Hyttinen, Veli-Matti: Nussimajänkän jääkärit, osa 4. Etulinja-kustannus, 2017.
Hyttinen, Veli-Matti: Nussimajänkän jääkärit, osa 5. Etulinja-kustannus, 2018.
Hyvönen, Tapani: Punainen asema. Nordbooks, 2017.
Härmä, Heimo: Iijoen kansaa, Mölläri, osa 11. Omakustanne, 2018.
Jokinen, Timo: Lohta ja nilviäisiä. Kustanus HD, 2017.
Junes, Anneli: Yheksännet serkut. Barents, 2017.
Jurvelin, Pirkko: Rajalla. BoD, 2018.
Kanto, Kati: Suomalais-italialainen rapsodia. Omakustanne, 2017.
Kasurinen, Saara: Siniset aamut. Väyläkirjat, 2017.
Karuranta, Pirjo: Siru. Mediapinta, 2018.
Kataja, Väinö: Lapin rajoilta. Tiberius kirjat, 2017.
Kaulanen, Kari: Kuuramäki. Osa 1: Tunturin tuolla puolen. Väylä, 2018.
Kettu, Katja: Rose on poissa. WSOY, 2018.
Kettunen, Unto: Iivanan miekka: rikosromaani. Nordbooks, 2016.
Knuuti, Markku: Enkelisaarnaajan äiti. Mediapinta, 2017.
Korhonen, Jukka M.: Autio maa. Omakustanne, 2018.
Koskenranta, Joella: John. BoD, 2018.
Koski, Jorma: Korpimaan kutsu. Karisto, 2017.
Koskimaa, Juho: Erämaan kansaa: kuvauksia pohjan periltä. Tiberius kirjat, 2017.
Koskiniemi, Sisko: Ihan tavallinen perhe. Myllylahti, 2018.
Kuha, Kauko: Kaksi riskaabelia hillareissua. BoD, 2018.
Kummu, Essi: Hyvästi pojat. Tammi, 2017.
Lampela, Anja: Hyväntekijä: jännitysromaani. Nordbooks, 2016.
Laukkanen, Lauri ja Immonen, Minna L.: Ihan sympaattisia tarinoita. Minna-kortti, 2018.
Liimatta, Tommi: Autarktis. Like, 2017.
Liksom, Rosa: Everstinna. Like, 2017.
Lilja, Erkki: Tunturien yli Jäämerelle: Kertomuksia Lapin teiltä ja vähän vierestäkin. Väyläkirjat, 2017.
Lindell, Sebastian: Hukutettu mieli. Halti Media, 2017.
Luiro, Heino: Loimut lentävät korkealle. Omakustanne, 2018.
Luovan kirjoittamisen ryhmä, Kivalo-opisto: Yhdeksän tapaa tappaa: kurssiantologia, 2018.
Mikkonen, Veikko: Maailmanrumpu, osa 3, Laitimmainen laulu. BoD, 2018.
Mäkikangas, Virve: Sairasloma. BoD, 2018.
Mäkinen, Veikko: Tanssin jyskettä Mouhijärven yössä. Nordbooks, 2017.
Mäkinen, Veikko: Sopeutumattomat. Nordbooks, 2018.
Mäkikyrö, Jukka: Kuutuan valtiaat. Väylä, 2016.
Mällinen, Jarno: Kotirintama. Like, 2017.
Niskanen, A.J.: Pilvilautturit: tieteisromaani. Arion-kirjat, 2017.
Niskanen, A.J.: Saalis. Arion, 2018.
Nyman, Ossi: Röyhkeys. Teos, 2017.
Paasilinna, Mauri: Laki loppuu Repoaavan laitaan. Bookcover, 2017.
Parkkari, Jukka: Reikäjuusto: romaanisotilaallisesta vakoilusta ja vastavakoilusta Suomessa 2003. Arktinen Banaani, 2017.
Paso, Eero: Kylmän talven tapahtumat. Atrain & Nord, 2018.
Peltonen, Niko Aslak: Katse aurinkoon. Kuoriaiskirjat, 2018.
Pettersson, Lars: Kaamosmurhat. Minerva, 2017.
Peura, Marja: Tunkeilijat. Teos, 2017.
Pikkumäki, Esa: Tuulinen maa: Kuka surmasi Matti Harmaalan? Väylä, 2016.
Pohjanen, Bengt: Kohtalonyö -44. Barents, 2018.
Pohjanen, Bengt: Kylmät hypyt, Jerusalemmin tansit. Barents 2018.
Pulska, Marjatta: Kuivalihamarkkinat. Nordbooks, 2017.
Pylväs, Ritva-Elina: Alisa, Väylän tytär. Väyläkirjat, 2017.
Ruusuvuori, Juha: Yksi näistä pienimmistä. WSOY, 2017.
Rytisalo, Minna: Rouva C. Gummerus, 2018.
Routa, Kati: Vihanpitäjät. Crime Time, 2018.
Röyhkä, Kauko: Maan korvessa kulkevi. Like, 2018.
Tervo, Jari: Aamen. Otava, 2018.
Tiitta, Anna: Älä jätä minua. BoD, 2018.0
Varis, Markku: Saalistus, Nordbooks, 2016.
Varis, Markku: Sammakkolampi. Atrain & Nord, 2018.
Veteläinen, Aimo: Ikkuna. Väyläkirjat, 2017.
Vienola, Kari: Otson sadas nosto. Omakustanne, 2017.
Väisänen, Tuula: Ida. Nordbooks, 2017.
Ylitalo, Leo: Banaanitalo. Nordbooks, 2017.
Yrjänä, A. W.: Joonaanmäen valaat: seikkailukertomus. Johnny Kniga, 2017.